Ei tullut rakenneuudistusta – tarve uudistua jäi

Nyt on blogiin lipsahtanut hakkuualueen kuivaa, mutta ajankohtaista asiaa kestävyysvajeen hoitamisesta, vai onko joku voinut muka välttyä kuulemasta uutisia julkisen talouden kestävyysvajeesta tai hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jolla julkista taloutta pyritään pitämään oikeissa uomissa?

Pelastustoimikin oli hetken aikaa tulisilla hiilillä, kun valtioneuvosto julkisti marraskuussa toimenpideohjelman kuntien tehtävien/ kustannusvastuiden karsimiseksi. Toimenpideohjelmassa nimittäin esitettiin pelastustoimen säästötavoitteeksi noin 13 M€ ja keinona päästä tavoitteeseen esitettiin pelastustoimen alueiden yhdistämisiä niin, että jatkossa maassa olisi 22 pelastuslaitoksen sijaan 11 pelastuslaitosta. Säästötavoite saatiin matkan aikana supistumaan 7,5 miljoonaan, koska pelastustoimen operatiivista valmiutta ei haluttu vaarantaa, vaan säästöjä haluttiin hakea hallinnosta ja päällekkäisistä toiminnoista.

Maaliskuun lopulla valtioneuvosto teki päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta – ja kentän väki odotti sormet syyhyten, mitä pelastuslaitosten päänmenoksi on päätetty. Pienenä yllätyksenä päätöksessä oli kuitenkin luettavissa, että pelastustoimen rakenteita ei uudisteta, vaan säästöt haetaan nykyisten pelastuslaitosten sisältä. Satakunnan osalta päätös oli myönteinen, sillä niin Satakunnan kunnat kuin pelastuslaitoslaitoskin olivat omissa lausunnoissaan vahvasti nykyisen aluejaon kannalla.

Linkkivinkki: http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/pelastustoimen_rakenneuudistus

Linjaukset isossa kehyksessä on siis tehty, mutta pelastuslaitoksissa työ rakenneuudistuksen tiimoilla jatkuu. Nyt teemme töitä kustannustehokkuuden parantamiseksi ja erilaisten rönsyjen karsimiseksi, jotta edellytettyjen säästöjen vaikutukset eivät vaarantaisi pelastustoiminnan tehokkuutta – haluamme, että jatkossakin kuntalainen saa hätätilanteessa nopeaa ja ammattitaitoista apua koko maakunnassa.

Mitä säästöihin tulee, niin painetta tulee pelastuslaitoksiin kahdelta suunnalta. Toisaalta ministeriö seuraa pelastuslaitosten kustannusten kehitystä osana rakennepakettia ja toisaalta talousohjausta tulee suoraan pelastustoimen isänniltä eli kunnilta. ”Kriisi on mahdollisuus uudistua”, näin sanotaan. Vaikka suoranaisesta kriisistä ei voidakaan vielä puhua, niin talouden tasapainottaminen on aina paikka pysähtyä tarkastelemaan oman organisaation toimintoja ja kustannusrakenteita.

Ennen kuin voidaan säästää niin pitää tietää mihin rahaa kuluu – viisaus ei tässäkään asiassa asu pelkästään organisaation yläpäässä, vaan kustannustietous/ -kriittisyys pitää viedä läpi organisaation. Satakunnan pelastuslaitoksessa toiminnallisia muutoksia (säästökohteita) haettiin useilla eri foorumeilla, johtoryhmän lisäksi mm. johtokunnassa, yt-toimikunnassa ja työpaikkakokouksissa. Perusajatuksena oli, ettei ensimmäiseksi lähdetä säästämään toisten rahoja, vaan tarkastellaan ensin omia toimintoja ja prosesseja, josko niissä olisi viilaamista. Työ jatkuu, jotta ensi vuoden talousarvio saadaan mahtumaan annettuun raamiin.

Mutta ei pelastustoimi(kaan) pelkkää säästöä ja kurjuutta ole. Katse on vahvasti myös tulevaisuuden haasteissa. Pelastusala on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kokenut suuria muutoksia ja sama meno jatkuu – ja hyvä niin. Pelastustoimen on elettävä ajassa ja ennakoitava yhteiskunnan muun kehityksen tuomia haasteita. Hiljalleen on pelastusalalle saatu myös tutkimustoimintaa tukemaan alan kehittymistä ja tavoitteena on muodostaa tutkimukseen myös pysyvämpiä rakenteita ja verkostoja, mikäli selvitysmies Jorma Rantasen esitykset asiasta toteutuvat. Nyt tuo tutkimus on meidän alalla kovasti hajanaista ja koordinoimatonta.

Minulla on ollut lähiviikkoina mahdollisuus olla mukana parissakin tilaisuudessa, jossa on pohdittu niin yhteiskunnan megatrendien vaikutuksia pelastustoimen kehitykseen kuin edellä mainittua pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulevaisuuttakin. Sanoisin, että oivallisia tilaisuuksia heittää arjen murheet hetkeksi ja olla avoimin mielin pohtimassa tulevaa – ne arjen työmurheet odottakoon seminaarin päättymistä 😉

Turvallista kesää kaikille!

Ekku

PS. Turvallisuusvinkkejä kesään voit muuten kuunnella  Yle Areenasta, josta löytyy juttusarja ”arjen turvaa”. Käykäähän kuuntelemassa miten satapelastuksen väki opastaa turvalliseen kesään. Uusi juttutuokio on eetterissä kuukausittain syksyyn asti.